MYÖHEMPIEN AIKOJEN PYHIÄ/Juha Itkonen

Kaikkihan muistavat nuo siisteissä puvuissaan ovelta ovelle kulkevat amerikkalaiset nuoret miehet, joita ei oikein kukaan päästä sisään mutta joilla tuntuu olevan painavaa asiaa. He eivät ole jehovan todistajia, kuten romaanin henkilötkin silloin tällöin luulevat, ei, he ovat mormoneja, myöhempien aikojen pyhiä. Outoja ilmestyksiä suomalaisessa yhteiskunnassa ja sen saavat tuta romaanin kaksi lähettilästäkin, David ja Mark. 

Romaanin minä-kertoja, utahilainen David, on menettänyt perheensä lento-onnettomuudessa ja on viettänyt viime vuotensa lähetystyöhön valmistavalla leirillä. Hänet ja hieman vahvempi poika itsetunnossaan, Mark, lähetetäänkin kahdeksi vuodeksi Suomeen, pikkukaupunkiin, missä heidän on tarkoitus tehdä käännytystyötä ja puhua ihmisille omasta profeetastaan Joseph Smithistä, tämän opeista mormoniuskonnon perustajana mutta myös Jeesuksesta ja Jumalasta. Kielitaito on vähän niin ja näin ja on omiaan luomaan ongelmia uudessa, luotaan työntävässä ympäristössä ja ihmisten vihamielisten asenteiden ristitulessa.

Arki sujuu kivuliaasti eikä poikien välitkään ole ihan kunnossa. Mark ottaa ohjakset käsiinsä ja toimii johtajana tässä kahden hengen joukkueessa. Kaupungissa on muutama mormoni, jotka auttavat poikia asettumaan kalustettuun asuntoonsa ja olemaan jonkinlaisena tukena heidän kamppailussaan uskonkäännytystyössä. David on herkkä poika, menetyksiä kokenut ja hänen sielun tuskansa on käsin kosketeltavaa. David on myös vakaa uskossaan mutta pohtii kysymyksiä hyvän ja pahan jumalan välillä, onhan hän kokenut kauheuksia eikä nuoren tytön ilmestyminen Davidin elämään suinkaan auta häntä, päinvastoin. Hän on elämässään täysin kokematon, vain jumalan ohjaama ja kaikki teot ja tapaukset ovat jumalan tahto.

Romaani on mielenkiintoinen sukellus mormoniuskontoon, sen periaatteisiin ja miten "pyhät" toimivat vastaan tulevissa tilanteissa. Davidin kautta saamme myös ymmärtää sen kielteisiä puolia, rikkauksien haalimista, oman egon nostamista muiden yläpuolelle, vallanhalua ja kaiken vastuun siirtämistä jumalan käsiin. 

Hieno romaani, joka itseltäni aikoinaan jäänyt jostain syystä huomiotta. Pidän Juha Itkosen romaaneista, kuten jo aikaisemmassa postauksessani tuuletin eikä tämä jää minkään niistä varjoon. Hyvä kun löysin ja toivotan miellyttäviä kuunteluhetkiä kaunisäänisen A.W.Yrjänän toimiessa mainiona lukijana.