MIKSI NYKYMUSIIKKI ON NIIN VAIKEAA/Osmo Tapio Räihälä


 "Vaikeus "ymmärtää" jotain musiikkia ei todennäköisesti johdu musiikista itsestään, vaan kuulijan odotuksista, siis siitä mitä musiikista toivoo löytävänsä. Jos hakee musiikista säännöllistä pulssia, tonaalisuutta ja selkeitä melodioita tai kolmen minuutin iskelmän muotoa, on äärettömän epätodennäköistä, että nykytaidemusiikkiteos puhuttelee. Jos taas odottaa vaihtelevia rytmejä ja värejä, harmonisten kenttien sävyjen vaihtelua tai tasavireisyydestä poikkeavia sävelkorkeuksia, ei ole mitään vaikeuksia vastaanottaa nykymusiikkia."

Siis näin. Valittaessani työkaverilleni ymmärtämättömyyttäni taannoisessa konsertissa kuulemaani nykymusiikkia kohtaan, hän neuvoi lukemaan tämän kirjan, oikeastaan oppaan musiikin historiasta nykymenoon, "nykkäri"säveltäjän itsensä toimiessa oppaana. 

60-vuotias Osmo Tapio Räihälä on säveltänyt kamarimusiikkia, vokaali- ja elektronista musiikkia, konserttoja ja teoksia sinfoniaorkestereille. Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa on saanut tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon eikä turhaan, kirja on hauska, ymmärrettävä ja inspiroiva. 

Yleistajuinen kirja käsittelee musiikin historian suuria nimiä, sivuaa pop-musiikkia, olihan Räihälä itsenkin peräti punk-orkesterin jäsen, nuorena siis, musiikin historiaa yleensä, taiteiden kehitystä, ja lopulta nykytaidemusiikin olemusta monelta kantilta. Teksti on elävää ja kuten aiemmin mainitsin, inspiroivaa. Räihälä antaa lukujen lopussa vinkkejä teosten kuunteluun ja aloinkin joitakuita kuuntelemaan, kuten Beatlesin Revolution Number Ninea, nyt uudelta kantilta. Kuuntelin myös Räihälän omia teoksia, jotka avautuivat kivasti Räihälän kerrottua tavastaan niitä väsätä. 

Kirja avasi kuin avasikin uusia näkökulmia nykymusiikkiin ja musiikkiin ylipäätään. Tai sanotaanko - taiteisiin. Räihälällä on sana hallussaan ja oman kirjansa lukijana hän on varsin mainio. Suosittelen lämpimästi.

Storytellin äänikirja

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VETTÄ KUKILLE/ Valerie Perrin

Kuva
Vaikka olen maaliskuun jälkeen kuunnellut 14 äänikirjaa, ei oikeastaan yksikään ole innostanut kirjoittamaan blogia kuin vasta löytäessäni tämän: Vettä kukille. Romaani teki vaikutuksen, sai sydämen laulamaan ja hippusen toivoa tulevaisuuteen tänä pelottavana aikana kun ei voi tietää, päätyykö tämä maa proxysotaan vai ei.  Violet on syntynyt onnettomien tähtien alla, asunut ikänsä sijaiskodeissa eikä lapsuudessa ollut hurraamista. Nuorena aikuisena hän tapaa Philipin, rakastuu ja menee naimisiin tämän kanssa. Philip osottautuu äitinsä pilalle lellimäksi, laiskaksi hyväksikäyttäjäksi ja Violetin rakkaus hiipuu sitä mukaan kun tasoristeyksen, josssa kummatkin ovat töissä, vastuu siirtyy yksin hänen hoidettavakseen.  Juonta tämän kummemmin paljastamatta, sattuu hieveä tragedia, jota selvitellään pitkään ja Violetkin saa miehensä kanssa uuden työpaikan, jota hän niinikään hoitaa yksin. Mies muutenkin häviää taivaan tuuliin eli lähtee eikä enää palaa.  Romaani on niin ihana et...
Lue lisää

Amanda Vaaran kirjasarja

Pientä fiksausta vailla, Yösähköä, Heti vapaa, Sopivassa suhteessa, Ruusuja ja risuja Kuuntelinpa putkeen kaikki nämä viisi romaania. Ihan vaan kun voin. Olivat niin kepeitä, kivoja, välillä turhankin klisheisiä ja jos lukija olisi ollut joku muu kuin Mervi Takatalo, jonka painotukset ovat aina täysin päin honkia, olisivat nämä olleet myös jokseenkin humoristisiakin. Kuuntelin nämä kaikki oikeastaan vain iltaisin nukkumaan mennessä, koska tarina oli miellyttävä ja sen maailmassa oli mukava käydä unten maille. Lukijasta huolimatta. Sen verran täytyy sanoa, että olen kuunnellut myös aika ison kirjasarjan alkaen Berliinin poppeleista Takatalo lukijana ja olen siis melko rutinoitunut kuuntelijana mutta voin ymmärtää kyllä, jos kuuntelunautinnosta ei tule mitään tämän lukijan kanssa vähemmän sitä harrastaneille. Wikipedian mukaan Amanda Vaara on kirjailija, toimittaja ja kirjoittajakouluttaja Niina Hakalahden sivupersoona. Miksi joku kirjoittaa jollain muulla kuin omalla nimellään, on aina ...
Lue lisää

MOLLY JA HENRY/Kjell Westö

Kuva
En ole sotaromaanien ystävä mutta   kun sellaisen kirjoittaa Kjell Westö, onhan se luettava. Tai siis kuunneltava. Tässä tarinassa kuuntelemista kannatteli kaksi lukijaa, Mollyn osuuksissa Heljä Heikkinen ja Henryn Paavo Kerosuo, molemmat erinomaisia lukijoita, Kertomus alkaa talvisodasta. Molly on matkalla teatteriseurueen kanssa Ruotsiin ja Henry on rintamalla toimittajan ominaisuudessa. Jo Mollyn kokema, sodanaikainen, junamatka saa lukijan ihon kananlihalle ja väkisinkin tulee toivoneeksi, ettei meidän nykyjohdon toivoma sota koskaan ikinä toteutuisi eikä kukaan joutuisi kokemaa tuota hirvittävää aikaa.  Sillä aikaa kun Molly näyttelee Ruotsissa, Henry on rintamalla. Henry kokee toimituksen kanssa vaikeuksia, sillä artikkelien tulisi olla positiivisia eikä sodan julmuuksista tulisi lainkaan kertoa. Paitsi tietysti "ryssien" hakkaamisesta olisi hyvä tietää. Sotilaat kärsivät vilua ja nälkää, taistelevat ja kuolevat mutta mikä tapahtuu rintamalla, jääköön rintamalle.  M...
Lue lisää