VETTÄ KUKILLE/ Valerie Perrin
Vaikka olen maaliskuun jälkeen kuunnellut 14 äänikirjaa, ei oikeastaan yksikään ole innostanut kirjoittamaan blogia kuin vasta löytäessäni tämän: Vettä kukille. Romaani teki vaikutuksen, sai sydämen laulamaan ja hippusen toivoa tulevaisuuteen tänä pelottavana aikana kun ei voi tietää, päätyykö tämä maa proxysotaan vai ei.
Violet on syntynyt onnettomien tähtien alla, asunut ikänsä sijaiskodeissa eikä lapsuudessa ollut hurraamista. Nuorena aikuisena hän tapaa Philipin, rakastuu ja menee naimisiin tämän kanssa. Philip osottautuu äitinsä pilalle lellimäksi, laiskaksi hyväksikäyttäjäksi ja Violetin rakkaus hiipuu sitä mukaan kun tasoristeyksen, josssa kummatkin ovat töissä, vastuu siirtyy yksin hänen hoidettavakseen.
Juonta tämän kummemmin paljastamatta, sattuu hieveä tragedia, jota selvitellään pitkään ja Violetkin saa miehensä kanssa uuden työpaikan, jota hän niinikään hoitaa yksin. Mies muutenkin häviää taivaan tuuliin eli lähtee eikä enää palaa.
Romaani on niin ihana ettei toivoisi sen koskaan loppuvan. Surua, iloa, onnea ja onnettomuutta. Ihmissuhteita ja vaikeuksista selviämistä. Elämää ja kuolemaa. Ja miten kauniisti kirjoitettu. Jos on ikinä pitänyt Siilin eleganssista, pitää takuuvarmasti myös tästä ranskalaisen elegantista romaanista.
Valerie Perrin ei ole minulle ennestään tuttu mutta Ranskassa palkittu ja rakastettu. Odotamme siis noin viisikymppiseltä Perriniltä vielä monta ihanaa romaania.
Vuokko Hovatta sopi tämän romaanin lukijaksi kuin nenä päähän.
Storytellin äänikirja, julkaisija WSOY, Kääntäjä Saara Pääkkönen, Alkuperäinen nimi: Changer i eau des fleurs
Kommentit
Lähetä kommentti