TERVEISIÄ ARMILLE/Pirjo Rissanen

Vuonna 2015 julkaistussa romaanissaan Terveisiä Armille Pirjo Rissanen tutustuttaa lukijat/kuuntelijat lastenkirjailija Armiin, joka oikeastaan ei pidä itseään kirjailijana lainkaan ja äitinäkään ei halua kutsuttavan itseään äidiksi vaan ihan vaan Armiksi. Armi on oman tiensä kulkija niin kirjailijana kuin äitinä ja vaimona ja romaanissa rehellisesti kertoo, mitä mieltä mistäkin asiasta on. Hän ei ole pullantuoksuinen kotiäiti vaikka omien sanojensa mukaan teeskentelee kirjailijaa voidakseen jäädä kotiin töistä. Toki hän on niittänyt mainettakin lastenkirjailijana mutta ne ajat ovat auttamatta takanapäin. Huvittavaa lukiessa oli, että Armin ajatukset itsestään kolahtivat aika-ajoin myös omaan ajatusmaailmaani ja kokemuskenttääni. Se teki kirjasta jotenkin läheisen ja mukaansatempaavan. Rissanen kirjoittaa hyvin mutta ellei, niin olisinhan jättänyt tapojeni mukaisesti koko tekeleen kesken. Hyvä romaani.

Armin elämässä tapahtuu. Rakas puoliso Teijo kuolee juuri eläkeikään päästyään ja Armi jää yksin. Pojat, Valtteri ja Lari elävät omaa elämäänsä, Valtteri, joka muutenkin on jäänyt Armille etäiseksi, lähes vieraaksi, toimii matkaoppaana jossain kaukana, Armi ei ole aina edes tietoinen, missä, ja Lari, läheisempi pojista, on mennyt naimisiin ja hänellä on kolme lastakin, joista vanhin on aviopuolison edellisestä liitosta. Sattuu kuitenkin niin, että Larin vaimo kuolee ja Armi päätyy hoitamaan Larin taloutta vaikkei tiedä ruoanlaitosta yhtään  itään eikä oikein lasten hoidostakaan. Mutta oppia ikä kaikki, perhe pärjäilee.

 

Välillä Armi olosuhteiden pakosta päätyy muistelemaan menneisyyttään ja lukijalle selviää hänen antiaptiansa entistä ystäväänsä kohtaan, sen syyt ja seuraukset. Armille alkaa valjeta myös hänen oman luonteensa nurjat puolet ja se, että vuosien varrella hänen omatkin särmät ovat hioutuneet, hän on muuttunut. Eikä välttämättä ollenkaan huonompaan suuntaan. Pikku narsismi on, ellei kokonaan kadonnut, ainakin peittynyt elämää nähneen naisen ymmärrykseen maailmasta ja suhde Valtteriinkin saa uusia näkökulmia ja suhde muihinkin ihmisiin siloittuu ja Armista kuoriutuu enemmän elämää ymmärtävä persoona.

Kuten sanottu, kirja on hyvin kirjoitettu ja sen koomiset ja välillä hyvin traagiset tarinat ovat sydämeenkäyviä. Välillä olisi naurattanut, välillä itkettänyt, ellei lukija Kirsti Valve olisi osannut painottaa väärin jokaikistä lausetta ja siten pilata kuuntelunautintoa. Välillä mietin, pitäisikö siirtyä e-kirjaan, jotta saisi romaanista irti sen, minkä se oikeasti välittää. Mutta en viitsinyt ja toisaalta Valven ääni sai tehokkaasti tuuditettua uneen iltaisin. Joten, olisi kannattanut lukea tämä mainio romaani, Terveisiä Armille.

Gummeruksen äänikirja, Storytell, Lukija Kirsti Valve