EMME OLE TÄÄLLÄ PITÄMÄSSÄ HAUSKAA/ Nina Lykke



Naistenviikko on jo pitkällä kun vasta heräilen muistamaan blogini, johon viimeksi olen postannut melkein vuosi sitten. Syyksi vaikenemiseeni katson opintojeni alun ja nyt kun ne ovat päätöksessään, alkoi taas blogikin kiinnostella. Kirjojen kuuntelua en kuitenkaan ole opintovuoden aikana unohtanut ja kirjoitankin niistä, joistakuista, tänne blogiini. Naistenviikon kunniaksi siis Nina Lykke.

Romaanit Ei, ei ja vielä kerran ei ja  Kohonnut riski vakuuttivat Lykken hienosta tavasta kirjoittaa humoristisesti vaikeista keski-ikäisten kriiseistä, elämän tavallisuudesta, rutinoitumisesta, uskottomuudesta, rankoista ratkaisuista elämän karikoissa.

Emme ole täällä pitämässä hauskaa-romaani sivuaa hieman samoja aiheita kuin edellisetkin, keski-iän kriisiä mutta tällä kertaa kirjailija Knutin, jonka kirjat eivät kiinnosta enää ketään, näkökulmasta.

Knut saa kutsun kirjallisuusfestivaalin paneeliin, ottaa kutsun vastaan mutta sitten huomaa, että paneelissa ovat mukana myös ex-vaimon nykyinen mies, niin ikään kirjailija sekä, mikä pahinta, Knutin mukaan "todellisuuskirjailija", joka solvaa Knutia kirjassaan me too- henkisesti.

Lykke antaa Knutin pohtia pitkään ja hartaasti tilannettaan ja omaa viattomuuttaan kaikkien naisten suhteen vierittäen lähentely-yritykset ja niissä onnistumiset vain naisten syyksi. Festivaaleille vihdoin päästyään, hän antaa viinan virrata ja kyllähän lukija voi arvata miten paneelissa lopulta käy. 

Pidän kovasti Lykken hirtehisestä tyylistä kertoa asioista suoraan ja mitään kiertelemättä. Knutinkin pahantuulisuus on jotenkin sympaattista ja toisaalta huvittavaa vaikka hänen elämänsä on melkoisen solmussa. Knutille toivoo hyvää vaikka tietää tämän olevan aikamoinen luuseri niin naisseikkailuissaan kuin ammatissaankin.

Lukija Antti Virmavirta oli nappivalinta tähän kirjaan.

Storytellin äänikirja, julkaisija Gummerus, kääntäjä Sanna Manninen
VI er ikke her for a ha det morsomt



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MOLLY JA HENRY/Kjell Westö

Kuva
En ole sotaromaanien ystävä mutta   kun sellaisen kirjoittaa Kjell Westö, onhan se luettava. Tai siis kuunneltava. Tässä tarinassa kuuntelemista kannatteli kaksi lukijaa, Mollyn osuuksissa Heljä Heikkinen ja Henryn Paavo Kerosuo, molemmat erinomaisia lukijoita, Kertomus alkaa talvisodasta. Molly on matkalla teatteriseurueen kanssa Ruotsiin ja Henry on rintamalla toimittajan ominaisuudessa. Jo Mollyn kokema, sodanaikainen, junamatka saa lukijan ihon kananlihalle ja väkisinkin tulee toivoneeksi, ettei meidän nykyjohdon toivoma sota koskaan ikinä toteutuisi eikä kukaan joutuisi kokemaa tuota hirvittävää aikaa.  Sillä aikaa kun Molly näyttelee Ruotsissa, Henry on rintamalla. Henry kokee toimituksen kanssa vaikeuksia, sillä artikkelien tulisi olla positiivisia eikä sodan julmuuksista tulisi lainkaan kertoa. Paitsi tietysti "ryssien" hakkaamisesta olisi hyvä tietää. Sotilaat kärsivät vilua ja nälkää, taistelevat ja kuolevat mutta mikä tapahtuu rintamalla, jääköön rintamalle.  Mutta
Lue lisää

VETTÄ KUKILLE/ Valerie Perrin

Kuva
Vaikka olen maaliskuun jälkeen kuunnellut 14 äänikirjaa, ei oikeastaan yksikään ole innostanut kirjoittamaan blogia kuin vasta löytäessäni tämän: Vettä kukille. Romaani teki vaikutuksen, sai sydämen laulamaan ja hippusen toivoa tulevaisuuteen tänä pelottavana aikana kun ei voi tietää, päätyykö tämä maa proxysotaan vai ei.  Violet on syntynyt onnettomien tähtien alla, asunut ikänsä sijaiskodeissa eikä lapsuudessa ollut hurraamista. Nuorena aikuisena hän tapaa Philipin, rakastuu ja menee naimisiin tämän kanssa. Philip osottautuu äitinsä pilalle lellimäksi, laiskaksi hyväksikäyttäjäksi ja Violetin rakkaus hiipuu sitä mukaan kun tasoristeyksen, josssa kummatkin ovat töissä, vastuu siirtyy yksin hänen hoidettavakseen.  Juonta tämän kummemmin paljastamatta, sattuu hieveä tragedia, jota selvitellään pitkään ja Violetkin saa miehensä kanssa uuden työpaikan, jota hän niinikään hoitaa yksin. Mies muutenkin häviää taivaan tuuliin eli lähtee eikä enää palaa.  Romaani on niin ihana ettei toivoisi s
Lue lisää

Amanda Vaaran kirjasarja

Pientä fiksausta vailla, Yösähköä, Heti vapaa, Sopivassa suhteessa, Ruusuja ja risuja Kuuntelinpa putkeen kaikki nämä viisi romaania. Ihan vaan kun voin. Olivat niin kepeitä, kivoja, välillä turhankin klisheisiä ja jos lukija olisi ollut joku muu kuin Mervi Takatalo, jonka painotukset ovat aina täysin päin honkia, olisivat nämä olleet myös jokseenkin humoristisiakin. Kuuntelin nämä kaikki oikeastaan vain iltaisin nukkumaan mennessä, koska tarina oli miellyttävä ja sen maailmassa oli mukava käydä unten maille. Lukijasta huolimatta. Sen verran täytyy sanoa, että olen kuunnellut myös aika ison kirjasarjan alkaen Berliinin poppeleista Takatalo lukijana ja olen siis melko rutinoitunut kuuntelijana mutta voin ymmärtää kyllä, jos kuuntelunautinnosta ei tule mitään tämän lukijan kanssa vähemmän sitä harrastaneille. Wikipedian mukaan Amanda Vaara on kirjailija, toimittaja ja kirjoittajakouluttaja Niina Hakalahden sivupersoona. Miksi joku kirjoittaa jollain muulla kuin omalla nimellään, on aina
Lue lisää