TYTTÖJEN KAUPUNKI/Elizabeth Gilbert


19-vuotias Vivian ryssii 1940-luvulla koulunkäyntinsä eikä vanhemmat, hevosiin hurahtanut äiti ja teollisuuspomo isä oikein näe muuta vvaihtoehtoa kuin lähettää kapinoiva tytär oppimaan elämää isän sisaren, Peg-tädin luo New Yorkiin. Vanhemmat eivät varmaan oikein tienneet mitä Peg tädin teatteri piti sisällään. Tai sanotaanko niin, että jos olisivat tienneet, että kyseessä oli Manhattanilla sijaitsevä ränsistynyt rtevyyteatteri, olisivatko lähettäneet ainoaa tytärtään juuri sinne.

Mutta lähettivät ja koska Vivian oli onnekseen saanut isoäidiltään vaateompelun taidon, hänestä tuli nopeasti revyyn pukuompelija. Vivian ei ollut kotonaankaan mikään kiltti tyttö mutta New York ja teatteri ihanat tanssitytöt houkuttelivat hänet yön rientoihin ja kunhan neitsyydestä oltiin päästy, myös miesten tarjoamiin iloihin, joskin myös vaaroihin. 

Sota ravisteli Amerikkaakin ja New Yorkinkin ihmiset saivat siitä osansa. Romaani ei sukella sodan kauheuksiin vaikka Viviankin sai kokea sen karmeimmat puolet. Englannista sotaa pakoon lähtenyt näyttelijätär Edna saapuu teatterille Pegin siipien suojaan ja teatterilla alkaa aivan uudsi projekti: Tyttöjen kaupunki- niminen musiikkinäytelmä. kaikki sujuu hyvin, kunnes..

Vivian kuvaa vaiherikasta elämäänsä kirjeessään Angelalle, jonka henkilöllisyyden paljastamista lukija, tässä tapauksessa kuulija, saa odottaa romaanin loppupuolelle saakka. Jaksoikohan Angela lukea koko kirjeen, se on kuitenkin monta sataa sivua pitkä eikä ehkä kaikki sen tarinat edes oikeastaan kuulu kyseiselle Angelalle. Mutta mitä siitä. Vivianista kasvoi ikääntyessään melko erikoinen nainen, itsenäinen ja hyvin feministinen. 

"Timanttinen, hauska ja säkenöivä", sanoo New Yorker arvostelussaan ja niin tuo romaani onkin. Pidin kovasti eikä aika tullut pitkäksi. Vivian rules.

Gummeruksen julkaisema Storytellin äänikirja, kääntäjä Taina Helkamo, Lukija Mirjami Heikkinen


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Amanda Vaaran kirjasarja

MOLLY JA HENRY/Kjell Westö

VETTÄ KUKILLE/ Valerie Perrin