LÄPILEIKKAUS/Lydia Sandgren

Jos ajattelet jaksavasi kuunnella yhtä ja samaa kirjaa 32 tuntia 14 minuuttia, niin kuuntele tämä. Rakastin tätä romaania. Välillä on kiva kuunnella pitkää tarinaa, ehtii tutustua kunnolla hahmoihin ja nyt kun kirja on loppu, henkilöitä on suorastaan ikävä ja ikävä jokailtaista tapaamista ennen nukkumaan menoa.

Tämä käsittämättömän hieno romaani on vuonna 1987 syntyneen, göteborilaisen Lydia Sandbergin esikoisteos ja on voittanut Ruotsin August-palkinnon. Kirjaa on myyty kuin siimaa ja oikeudetkin 16 maahan. Ei siis huono tulos esikoiskirjailijalta. 

Läpileikkaus on kertomus kahdesta miehestä, heidän kasvustaan pojista aikuisiksi ja mitä sitten tapahtui. Nämä kaksi miestä ovat intellektuelleja, toinen taiteilija, toinen kirjakustantaja ja kun romaani kulkee monessa ajassa, lapsuudessa, nuoruudessa, tässä päivässä ja kun myös muille henkilöille, kuten lapsille ja ystäville annetaan tilaa, syntyy monitahoinen kasvu- ja kehityskertomus. 

Päähenkilö Martin tutustuu koulussa Gustav-nimiseen luokkakaveriinsa ja heistä tulee erottamattomat vaikka ovat hyvinkin erilaisista piireistä sukutaustaltaan. Heidän kiinnostuksen kohteensa ovat monilta osin samat mutta toisaalta hyvinkin erilaiset. He viettävät koko kouluaikansa, nuoruutensa ja aikuisikänsä parhaina kavereina ja vaikka toisen perheen perustaminen ja toisen yhä syvenevä alkoholismi vievät heitä eri suuntiin elämän valinnoissaan, pysyvät he silti läheisinä toisilleen ja Gustav Martinin perheenjäsenillekin, 

Martinin aikuiselämän tragedia on hänen vaimonsa katoaminen toisen lapsen syntymän jälkeen ja tämä tragedia periytyy myös lapsille äidin puutteena, kaipuuna, ahdistuksena. Gustavilla taas on tekemistä taiteensa kanssa, itsekritiikin vyöryessä voimana yli ja ehkä se on yksi syy hänen pahenevaan alkoholiongelmaansa. Martin ja Gustav ovat juhlijoita, bilettäjiä mutta toiselta tuo kaikki lähtee pahasti lapasesta.

Romaani on älyllinen ja Lydia kyllä tietää mistä kirjoittaa, onhan hän itsekin psykologi ja opiskellut myös filosofiaa. Hän tuntee niin kirjallisuutta, filosofiaa kuin taiteitakin. Ja ainahan asiantuntijuudella kirjoitettuja romaaneja on ihana lukea/kuunnella. ja vaikken yleensä tykkää lapsuuden kuvauksista, tässä kirjassa nekin menivät ihan putkeen, tykkäsin. Nuo nuoret miehet kun olivat niin kovin symppisksiä.

Lukijana Martti Ranin ja pidin kovasti tuosta rauhallisesta lukutahdista. En nopeuttanut vaan otin kaiken irti nautinnosta.

Ainoa, mistä en niin pitänyt, on kirjan nimi. Olisi voitu keksiä vähän houkuttelevampi. En meinannut viitsiä alkaa kuunnella juuri nimen takia. Onneksi sivuutin sen.

WSOYn äänikirja, Storytel, Alkuperäinen nimi Samlade verk, kääntäjä Sanna Manninen


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

TOTUUSHAASTE/Clare Pooley

SYDÄNJÄÄ/Camilla Läckberg ja Alexander Karim

Ruth Galloway -sarja