PAPERIPALATSI/Miranda Cowley Heller

Elle herää klo 6.30 perheen ikivanhassa kesäpaikassa, leirikylässä Cape Codissa, hieman kohmeloisena, pukee äitinsä aamutakin ylleen ja lähtee uimaan lammen kirkkaansinisere veteen, jonne auringon kantama noin varhain aamulla tyrehtyy. Elle ui, nousee rannalle, kuivaa hiuksensa ja miettii, miten viime yönä se vihdoin tapahtui. Kaikki se viini, Jonasin kaunis lausuntaääni, aviomies Peter lojumassa sohvalla grappahuuruissaan, kolme heidän lastaan unten mailla mökissään, äitinsä tiskauspuuhissa. Ja sitten, pikainen, salainen rakastelu Jonasin kanssa ulkona, nurkan takana.

Tästä se lähtee. Yhtäkkiä seuraavassa luvussa ollaankin vuodessa 1966 New Yorkissa ja Ellenin lapsuudessa. Siis aivan alkumetreillä, vauva-aikana. Ja näin seurataan Ellenin elämää hypellen aikajaksoissa edestakaisin. Pikkuhiljaa selviää, miksi Elle noin vain lähti rakastelemaan Jonasin kanssa lähes rakastamansa aviomiehen silmien edessä ja miksi Ellenin mieltä Jonas jatkuvasti kaihertaa. Ja miksi hän valitsi Peterin vaikka Jonaskin olisi ollut aina tarjolla. Äänikirjaa kuunnellessa piti hieman skarpata, että aina tietäisi, mistä ajanjaksosta nyt olikaan kysymys ja keitä niissä esiintyi. Vaati vain keskittymistä kuunteluun.

Paperipalatsi vie lukijansa läpi vuosikymmenten, perheiden sisäisiin kummallisuuksiin, raastaviin salaisuuksiin, tyttöjen pelolle ja toteutuneeseen väkivallalle alistumiseen, häpeään, rakkauteen, rakkauden moniin kasvoihin. Romaaniin miljöökuvaukset ovat kauniita ja varsinkin perheen leirikylän luontokuvaukset ja varsinkin vanhan mökki-idyllin kuvaukset ovat niin onnistuneita, että lukija/kuuntelija voi melkeinpä aistia hajut ja maut. 

Lukijana Krista Kosonen, jonka lukurytmi on niin hidas, että oli laitettava hieman vauhtia ja kuuntelinkin 1.25 nopeudella, jota en juuri koskaan tee. Kosonen ei ole lempilukijani muutenkaan ja liian viivyttelevä tyyli käy vain hermoilleni. 

Romaani oli ihana, sille viisi pistettä. "Syvästi koskettava rakkaustarina", sanoo Reese Witherspoon ja toivommekin, että hän ottaisi ja tuottaisi siitä leffan, niinkuin teki Suon villi laulu-romaanin kohdalla. Pliis, Reese!

Tammen äänikirja, The Paper Palace, Kääntäjä Tuulia Tipa

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

TOTUUSHAASTE/Clare Pooley

Doggerland-sarja

SYDÄNJÄÄ/Camilla Läckberg ja Alexander Karim