MIKÄ MEIDÄT EROTTAA/Britt Bennett

Mielenkiintoinen asetelma: identtiset kaksoset Desiree ja Stella, jotka menevät ulkonäöllisesti sekä mustasta että valkoisesta. Hipiä on sen verran vaalea, että kaksosilla on mahdollisuus tehdä valintoja tulevaisuutensa suhteen, elääkö valkoisena valkoisten maailmassa vai mustana, joka kuitenkin on verenperintönä ja näin ollen aidompi elintapa. Kaksoset syntyvät 1930-luvulla niin pieneen kaupunkiin, ettei sitä löydy miltään kartalta ja tämän kummallisen pikkukaupungin identiteettiin kuuluu olla niin valkoinen kuin mahdolista. Siis myös mustien. 

Saatuaan selville, ettei äiti enää rahottaisi kaksosten koulutusta vaan panisi heidät töihin, he päättäävät karata ja aloittaa elämänsä muualla ja elää mustille nuorille naisille tyypillistä elämää pesula-apulaisina ja aina rahattomina. Eräänä päivänä Stella kuitenkin katoaa Desireen elämästä. Desiree ei tiedä siskonsa olinpaikkaa, eikä onko tämä edes hengissä. Desiree sen sijaan avioituu mustan, väkivaltaiseksi osoittautuvan, miehen kanssa ja joutuu lähtemään karkuteille pienen tyttärensä, mustaihoisen Juden kanssa. He lähtevät takaisin kotiin äidin luo. Stella sen sijaan avioituu valkoisen, varakkaan miehen kanssa, elää valkoisena, mustia vihaavan yhteisön jäsenenä ja saa valkoihoisen tyttären, Kennedyn.

Mikä romaanissa onkin todennäköistä ja odotettavaa, kaksosten lapset kohtaavat aikuistuttuaan, sattumalta, ja tuntematta toisiaan. Tietämättä, että ovat serkuksia. Romaanin asetelma on siis mielenkiintoinen ja se kertoo ihon värin vaikutuksen lisäksi sukupuolen vaikutuksesta elämään, elämän valintoihin ja mahdollisuuksiin. Se kertoo halveksunnasta, valehtelusta, ylemmyyden tunteista mutta myös häpeästä, ikävästä, verenperinnöstä ja rakkaudesta.

Asetelma on mielenkiintoinen mutta jotenkin kaikki henkilöt jäävät syystä tai toisesta etäisiksi. Eniten pidin hyväsydämisestä Judesta ja hänen ihanasta poikaystävästään, nuoresta parista, joiden elämä ei suju ilman karikkoja, esteittä. Mutta esteet ovat tehty ylitettäviksi ja sen tämä nuoripari osoittaa hellyttävästi. En pitänyt romaanin dialogeista ja ehkä se on syy, miksi hieman ehkä jäi karsastamaan tämä "kyllä mä sun tapaa tajuan..." tai jotain sen tapaista, mun ja sun käyttö dialogeissa tuntuu aina kaunokirjallisuudessa teennäiseltä. Tulee väistämättä mieleen, onko näitä sanoja käytetty kuvaamaan henkilöiden sivistymättömyyttä. Ei kai? 

Brit Bennett on 1989 Kaliforniassa syntynyt, Stanforbin ja Michiganin yliopistoissa englannin kieltä opiskellut kirjailija. Debyyttiromaani Äidit ilmestyi vuonna 2016 ja nousi New York Timesin bestsellerlistan ykköseksi. Seuraavakin romaani, Mikä meidät erottaa, pääsi New York Timesin bestselleriksi ja oli vuoden 2020 kymmenen parhaimman romaanin joukossa. Niin että melko lahjakas nuori kirjailija. Täytyypä hakea kirjastosta tuo Äidit-romaani, sillä Storytellin listoilta sitä ei, ainakaan vielä, jostain syystä löydy. 

Lukijana aina ihana Krista Putkonen-Örn.

Tammen äänikirja, Alkuperäinen nimi: The Vanish Half, Kääntäjä Maria Lyytinen






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

TOTUUSHAASTE/Clare Pooley

Doggerland-sarja

Suon villi laulu