HYLKÄÄMISEN PÄIVÄT/Elena Ferrante

Nyt kun Areenalta voi katsoa 2. tuotantokauden Elena Ferranten Loistavasta ystävästä ja luonnollisesti sen putkeen katsoneena, aloin muistella muita Ferranten romaaneja ja yksi, joka taisi olla ensimmäinen, jonka itse olen lukenut, siis kuunnellut, oli Hylkäämisen päivät ja jonka vuoksi innostuin kuuntelemaan enemmänkin tuota loistavaa kirjailijaa, joka on antanut niin monille niin paljon. Romaani on järjestyksessä toinen kirjailijan tuotannossa, Amalian rakkaus-romaanin, jälkeen.

Hylkäämisen päivät sijoittuu tukahduttavan helteiseen Napoliin, Ferranten omimmille kulmille. Päähenkilö Olga on tunnollinen ja kiihkoton perheenemäntä, joka huolehtii perheestään esimerkillisesti. Kunnes tapahtuu jotain, joka saa Olgan pasmat täysin ylösalaisin. Aviomies ilmoittaa jättävänsä Olgan ja perheensä ja muuttavansa uuden rakkauden luo. Tästä alkaa Olgan helvetti. 

"Eräänä huhtikuun iltapäivänä, heti lounaan jälkeen, mieheni ilmoitti jättävänsä minut. Hän sanoi sen samalla kun korjasimme astioita pöydästä."l

Ferrante kuvaa hylätyn naisen tuntoja uskottavasti. Olgan ensireaktion epäuskoa tapahtuneesta, sitten kasvavaa raivoa ja kaoottista mielentilaa. Lapsillakin on pahaksi onneksi kesäloma, joten isän lähdön ja puuttuvan rantaloman sijaan he viettävät lomansa lähes tyhjässä kaupungissa ja tyhjässä kerrostalossaan. Onneksi sentään naapurin sellisti on kotona ja jonka merkitys kasvaa romaanin loppua kohden.

Ferranten kieli on totutun rehevää ja Olgan elämän muutoksen kaikki vivahteet huomioivaa kaikkine rivouksineen, kaunopuheineen, roisineen eritekuvauksineen. Epätoivoisen naisen elämässä mitä vain voi tapahtua mutta toisaalta epätoivo voi muuttua toivoksikin kunhan antaa ajan parantaa haavat. Ja huomaa ja löytää oikeat laastaria aavojen päälle.

Lukijana Erja Manto tässäkin aivan omaa luokkaansa. Voisikohan Ferrantea edes kuunnella kenenkään toisen lukemana, kyllä Manto on niin hieno tämän, kuin monen muunkin teoksen, tulkitsijana. Ihan ykkönen.

Alkuperäinen nimi: I giorni dellàbbandanono, kääntäjä: Taru Nyström, WSOY, Storytellin äänikirja 2017












Ferrante kuvaa 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VETTÄ KUKILLE/ Valerie Perrin

Kuva
Vaikka olen maaliskuun jälkeen kuunnellut 14 äänikirjaa, ei oikeastaan yksikään ole innostanut kirjoittamaan blogia kuin vasta löytäessäni tämän: Vettä kukille. Romaani teki vaikutuksen, sai sydämen laulamaan ja hippusen toivoa tulevaisuuteen tänä pelottavana aikana kun ei voi tietää, päätyykö tämä maa proxysotaan vai ei.  Violet on syntynyt onnettomien tähtien alla, asunut ikänsä sijaiskodeissa eikä lapsuudessa ollut hurraamista. Nuorena aikuisena hän tapaa Philipin, rakastuu ja menee naimisiin tämän kanssa. Philip osottautuu äitinsä pilalle lellimäksi, laiskaksi hyväksikäyttäjäksi ja Violetin rakkaus hiipuu sitä mukaan kun tasoristeyksen, josssa kummatkin ovat töissä, vastuu siirtyy yksin hänen hoidettavakseen.  Juonta tämän kummemmin paljastamatta, sattuu hieveä tragedia, jota selvitellään pitkään ja Violetkin saa miehensä kanssa uuden työpaikan, jota hän niinikään hoitaa yksin. Mies muutenkin häviää taivaan tuuliin eli lähtee eikä enää palaa.  Romaani on niin ihana ettei toivoisi s
Lue lisää

MOLLY JA HENRY/Kjell Westö

Kuva
En ole sotaromaanien ystävä mutta   kun sellaisen kirjoittaa Kjell Westö, onhan se luettava. Tai siis kuunneltava. Tässä tarinassa kuuntelemista kannatteli kaksi lukijaa, Mollyn osuuksissa Heljä Heikkinen ja Henryn Paavo Kerosuo, molemmat erinomaisia lukijoita, Kertomus alkaa talvisodasta. Molly on matkalla teatteriseurueen kanssa Ruotsiin ja Henry on rintamalla toimittajan ominaisuudessa. Jo Mollyn kokema, sodanaikainen, junamatka saa lukijan ihon kananlihalle ja väkisinkin tulee toivoneeksi, ettei meidän nykyjohdon toivoma sota koskaan ikinä toteutuisi eikä kukaan joutuisi kokemaa tuota hirvittävää aikaa.  Sillä aikaa kun Molly näyttelee Ruotsissa, Henry on rintamalla. Henry kokee toimituksen kanssa vaikeuksia, sillä artikkelien tulisi olla positiivisia eikä sodan julmuuksista tulisi lainkaan kertoa. Paitsi tietysti "ryssien" hakkaamisesta olisi hyvä tietää. Sotilaat kärsivät vilua ja nälkää, taistelevat ja kuolevat mutta mikä tapahtuu rintamalla, jääköön rintamalle.  Mutta
Lue lisää

Amanda Vaaran kirjasarja

Pientä fiksausta vailla, Yösähköä, Heti vapaa, Sopivassa suhteessa, Ruusuja ja risuja Kuuntelinpa putkeen kaikki nämä viisi romaania. Ihan vaan kun voin. Olivat niin kepeitä, kivoja, välillä turhankin klisheisiä ja jos lukija olisi ollut joku muu kuin Mervi Takatalo, jonka painotukset ovat aina täysin päin honkia, olisivat nämä olleet myös jokseenkin humoristisiakin. Kuuntelin nämä kaikki oikeastaan vain iltaisin nukkumaan mennessä, koska tarina oli miellyttävä ja sen maailmassa oli mukava käydä unten maille. Lukijasta huolimatta. Sen verran täytyy sanoa, että olen kuunnellut myös aika ison kirjasarjan alkaen Berliinin poppeleista Takatalo lukijana ja olen siis melko rutinoitunut kuuntelijana mutta voin ymmärtää kyllä, jos kuuntelunautinnosta ei tule mitään tämän lukijan kanssa vähemmän sitä harrastaneille. Wikipedian mukaan Amanda Vaara on kirjailija, toimittaja ja kirjoittajakouluttaja Niina Hakalahden sivupersoona. Miksi joku kirjoittaa jollain muulla kuin omalla nimellään, on aina
Lue lisää