Suon villi laulu


Delia Owens


WSOY:n äänikirja
Storytell, äänitys Silensio 2020
Lukijana Sanna Majuri




Yhtäkkiä kaikki alkavat puhua tästä kirjasta ja yhtä nopeasti se ilmestyy myös Storytelliin sekä ääni- että e-kirjana. Mikä onni ja autuus. Eiku kuuntelemaan.

Storytellin saatesanoina on muunmuuassa New York Timesin maininta "Niin kaunis, että tekee kipeää" ja että tämä kirja on ollut saman lehden bestseller-listalla yli 100 viikkoa ja sen on lukenut jo kahdeksan miljoonaa ihmistä jos myyntilukuihin on uskominen.

Kirja on luonnontieteilijä Delia Owensin esikoinen ja saanut käsittämättömän hyvän vastaanoton. Sen täytyy olla ihanin romaani ikinä.

Ja kyllä se sitä onkin. Owensin kieli on hyvin kaunista ja luonnontieteilijän asiantuntijuus tekee luontokuvauksista miellyttävän lukea. Tuntuu, kuin kirjailija olisi itse päähenkilönsä vaikka kertomus eteneekin hän muodossa.

Tarina alkaa pikkutytön äidin häipyessä yllättäen perheensä luota. Sitten lähtevät vanhemmat sisarukset, lopulta veli ja kaiken päätteeksi vielä isäkin. Tyttönen joutuu tulla toimeen omillaan. Tarina on selviytymiskertomus ja kertomus siitä, mitä yksinäisyys merkitsee ja miten se leimaa ihmisen niin ulkopuolisten silmin kuin hänen sisäisen maailmansakin. Se kertoo luonnon ainutlaatuisuudesta ja se kertoo nuoren tytön sulautumisesta yhteen ympäröivän luonnon kanssa. Vaikka tarina on surullinen ja pistää lukijan pelkäämään tyttösen puolesta, on siinä kuitenkin toivoa, ilon pieniä pilkahduksia ja valon välkähdyksiä muutaman hyvän ihmisen toimesta. Ypöyksin eläminen on kauheaa ja siitä jää elinikäiset arvet. Se, miten uskottavaa on pikkutytön toimeentulo yksin marskimaalla ja ettei oikeastaan kukaan välitä hänen oppivelvollisuudestaan, olikohan sitä tuolloin, eikä viranomaiset ole kiinnostuneet yksin elävästä lapsesta, on tietysti lukijan omassa silmässä. Itse en oikeastaan välittänyt moisista, tekstin kauneus korvasi pienet ärsyttävyydet.

Mutta tarina on myös murhamysteeri. Mysteeri kulkee romaanissa toisena tarinana ja lukija tietää, ettei siitä mitään hyvää ainakaan seuraa. Aikanaan kaikki selviää, epäilykset, oikeudenkäynti, kaikki. Itselleni oikeudenkäynti ja sen liian pitkä kulku oli suhteellisen puuduttavaa, niitä harvoja miinuksia mielestäni tässä romaanissa.

Pidin kirjasta kovasti. Siitä ei voi olla pitämättä. Kieli on kaunista ja lukija pääsee tutustumaan tuohon outoon marskimaan maisemaan, suohon, sen linnustoon ja ihmisten tapoihin melkoisen karuissakin oloissa. 

Sanna Majuri sopii tämän kirjan lukijaksi mainiosti. Hänen hieman dramaattinen tyylinsä saattaa aluksi vierostuttaa mutta siihen tottuu nopeasti ja selkeä artikulaatio on hyvin miellyttävää.

WSOY:n äänikirja
Storytell, äänitys Silensio 2020
Lukija Sanna Majuri 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Amanda Vaaran kirjasarja

Pientä fiksausta vailla, Yösähköä, Heti vapaa, Sopivassa suhteessa, Ruusuja ja risuja Kuuntelinpa putkeen kaikki nämä viisi romaania. Ihan vaan kun voin. Olivat niin kepeitä, kivoja, välillä turhankin klisheisiä ja jos lukija olisi ollut joku muu kuin Mervi Takatalo, jonka painotukset ovat aina täysin päin honkia, olisivat nämä olleet myös jokseenkin humoristisiakin. Kuuntelin nämä kaikki oikeastaan vain iltaisin nukkumaan mennessä, koska tarina oli miellyttävä ja sen maailmassa oli mukava käydä unten maille. Lukijasta huolimatta. Sen verran täytyy sanoa, että olen kuunnellut myös aika ison kirjasarjan alkaen Berliinin poppeleista Takatalo lukijana ja olen siis melko rutinoitunut kuuntelijana mutta voin ymmärtää kyllä, jos kuuntelunautinnosta ei tule mitään tämän lukijan kanssa vähemmän sitä harrastaneille. Wikipedian mukaan Amanda Vaara on kirjailija, toimittaja ja kirjoittajakouluttaja Niina Hakalahden sivupersoona. Miksi joku kirjoittaa jollain muulla kuin omalla nimellään, on aina
Lue lisää

MOLLY JA HENRY/Kjell Westö

Kuva
En ole sotaromaanien ystävä mutta   kun sellaisen kirjoittaa Kjell Westö, onhan se luettava. Tai siis kuunneltava. Tässä tarinassa kuuntelemista kannatteli kaksi lukijaa, Mollyn osuuksissa Heljä Heikkinen ja Henryn Paavo Kerosuo, molemmat erinomaisia lukijoita, Kertomus alkaa talvisodasta. Molly on matkalla teatteriseurueen kanssa Ruotsiin ja Henry on rintamalla toimittajan ominaisuudessa. Jo Mollyn kokema, sodanaikainen, junamatka saa lukijan ihon kananlihalle ja väkisinkin tulee toivoneeksi, ettei meidän nykyjohdon toivoma sota koskaan ikinä toteutuisi eikä kukaan joutuisi kokemaa tuota hirvittävää aikaa.  Sillä aikaa kun Molly näyttelee Ruotsissa, Henry on rintamalla. Henry kokee toimituksen kanssa vaikeuksia, sillä artikkelien tulisi olla positiivisia eikä sodan julmuuksista tulisi lainkaan kertoa. Paitsi tietysti "ryssien" hakkaamisesta olisi hyvä tietää. Sotilaat kärsivät vilua ja nälkää, taistelevat ja kuolevat mutta mikä tapahtuu rintamalla, jääköön rintamalle.  Mutta
Lue lisää

VETTÄ KUKILLE/ Valerie Perrin

Kuva
Vaikka olen maaliskuun jälkeen kuunnellut 14 äänikirjaa, ei oikeastaan yksikään ole innostanut kirjoittamaan blogia kuin vasta löytäessäni tämän: Vettä kukille. Romaani teki vaikutuksen, sai sydämen laulamaan ja hippusen toivoa tulevaisuuteen tänä pelottavana aikana kun ei voi tietää, päätyykö tämä maa proxysotaan vai ei.  Violet on syntynyt onnettomien tähtien alla, asunut ikänsä sijaiskodeissa eikä lapsuudessa ollut hurraamista. Nuorena aikuisena hän tapaa Philipin, rakastuu ja menee naimisiin tämän kanssa. Philip osottautuu äitinsä pilalle lellimäksi, laiskaksi hyväksikäyttäjäksi ja Violetin rakkaus hiipuu sitä mukaan kun tasoristeyksen, josssa kummatkin ovat töissä, vastuu siirtyy yksin hänen hoidettavakseen.  Juonta tämän kummemmin paljastamatta, sattuu hieveä tragedia, jota selvitellään pitkään ja Violetkin saa miehensä kanssa uuden työpaikan, jota hän niinikään hoitaa yksin. Mies muutenkin häviää taivaan tuuliin eli lähtee eikä enää palaa.  Romaani on niin ihana ettei toivoisi s
Lue lisää