Ruth Galloway -sarja



Elly Griffits


Risteyskohdat
Januksen kivi
Jyrkänteen reunalla
Käärmeen kirous
Korppikuningas
Kadonneet ja kuolleet
Aavekentät

tulossa: Siniviittainen nainen

Tammen äänikirjat
Storytell
Lukijana kaikissa Krista Putkonen-Örn


Niputan tässä yhteen koko Elly Griffithsin Ruth Galloway-sarjan, koska mielestäni, nyt kun on ne kaikki kuunnellut, on ehkä turhaa käsitellä jokaista erikseen. Päähenkilön tarina jatkuu ja kehittyy osa osalta, vain rikos on aina erilainen. Sympatiseeraan kovasti Ruth Gallowayta ja hänen lähipiiriään. Tämä on mielestäni sarja, joka kannattaa  lukea järjestyksessä juurikin Ruthin elämänmuutosten takia. Se tekee, ainakin itselleni, mielekkäämmän lukukokemuksen.
Valaisen tässä hieman Ruthin elämää ja ensimmäisen romaanin, Risteyskohdat, tapahtumia vain pintapuolisesti.

Tohtori Ruth Galloway on nelikymppinen, forensisen arkeologian asiantuntija, luututkija, sinkkunainen, joka rakastaa Bruce Springsteenin musiikkia ja kahta kissaansa. Hän opettaa yliopistossa argeologian maisteriopiskelijoita ja on usein kaivauksilla itsekin. Ruth on tiedenainen, akateeminen ja keskittynyt elämässään ennenkaikkea työhönsä. Toisaalta hän on myös sympaattinen ja hyvin terävä-älyinen. Ruth pitää värikkäistä vaatteista mutta joutuu heman vastentahtoisesti käyttämään tummasävyisiä, asiallisia, asuja töiden ja toisaalta paino-ongelmiensa vuoksi. Lenkkarit ja kumisaappaat ovat Ruthin jalkineet. "Hän on varsin nätti kun hymyilee", tuumivat kollegat yliopistolla.

Ruth Galloway on vannoutunut ateisti vaikka, ja ehkä juuri siitä syystä, että hänen vanhempansa ovat syvästi uskonnollisia, uudestisyntyneitä kristittyjä. Välit vanhempiin eivät ole kovin läheiset. Äiti ihmettelee Ruthin asumisjärjestelyjä ja elämäntapaa. Ruth asuu Norfolkin marskimaalla, suolamarskilla, joka on alavaa lietemaata, "ei oikein maata muttei oikein mertakaan", sanotaan esittelyssä. Ruthin koti on kaukana kaikesta , karulla, ehkä hieman pelottavallakin paikalla mutta joka on lähellä arkeologisia kaivauksia ja sopii Ruthille erinomaisesti.

Ensimmäisessä osassa, Risteyskohdat-dekkarissa, marskimaalta, muinaisen kehärakennelman luota, löytyy lapsen luita ja rikoskomisario, pitkä ja tyylikkäästi harmaantunut, äreä mutta hyväsydäminen, surkean ajotaidon omaava Harry Nelson kaipaa Ruthin apua selvittääkseen, kuuluvatko luut mahdollisesti kymmenen vuotta sitten kadonneelle Lucy-tytölle. Tästä alkaa Ruthin ja Nelsonin yhteinen matka rikosten salaperäiseen, varsin julmaan, maailmaan ja usein hyvinkin vanhojen, historiallisten tapahtumien äärelle.

Harry Nelson on katolinen, pohjoisesta Blackboolista Norfolkiin muuttanut perheenisä. Hän ei ole järin innostunut maalla asumisesta. vaimo Michel sen sijaan pitää maaseudusta, työskentelee kampaamossa ja heidän teini-ikäiset tyttärensä käyvät koulua. Ruth ja Michel ovat toistensa vastakohtia. Michel on hoikka, kaunis ja täydellinen perheenäiti, Ruth pukeutumistyyliä myöten aivan erilainen kuin Nelsonin vaimo. Ja siksi oudon kiinnostava. Ruth on asiantunteva älykkö ja hyvin , tarkka työssään, mikä seikka erityisesti miellyttää Nelsonia.

Ensimmäisessä osassa tutustutaan ruthin elämään kuuluvaan henkilögalleriaan, kollegoihin, ystäviin, poliiseihin. Lähes kaikki henkilöt kulkevat mukana koko tähänastisen sarjan. Mielenkiintoisin henkilö on ehkä Gafbad-niminen druidi, jonka rooli Ruthin elämässä kasvaa kirja kirjalta. Tosin kyllä jokaisen henkilön tarina on mielenkiintoinen lisä kirjojen karuille rikostapahtumille.

Historialliset tapahtumat, mystiikka ja druidien tavat ja ennustukset kantavat läpi koko sarjan aina viimeiseen, 7:een osaan, Aavekentät-dekkariin asti.

Rikokset, joiden tutkintaan Ruth forensisen arkeologin asiantuntijana joutuu, useimmiten tahtomattaan, ovat karmaisevia ja oletettavaa jokaisen dekkarin kohdalla on, että Ruth joutuu tavalla tai toisella pulaan. Lohduttava tieto kuitenkin meille lukijoille on, että sarja jatkuu ja Ruth pahoista paikoista huolimatta päätyy turvaan ja miltei aina apuun rientää Nelson.

Ruth Galloway-sarja on edetessään sympaattinen, jotenkin kotoisa ja vaikka rikokset ovat karmeita, ne on siedettäviä arkisen ja maanläheisen Ruthin ansiosta. Elly Griffithsin huumori ja päähenkilöiden uskottavuus tekee sarjasta miellyttävän ja seuraavia osia jää odottamaan innolla. Norfolkin marskimaat ovat kiehtovia ja Griffiths kuva ympäristön outouden, mystisyyden läsnäolon niin arkiseen sävyyn, ettei edes meikäläistä arkajalkaa pelota.

Nyt vain jäämme odottamaan seuraavaa dekkaria, jonka nimi on Siniviittainen


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

TOTUUSHAASTE/Clare Pooley

SYDÄNJÄÄ/Camilla Läckberg ja Alexander Karim